Yrityksen sähköautokaluston hankinta on noussut viime vuosina yhdeksi konkreettisimmista tavoista pienentää autoilun kokonaiskustannuksia ja samalla vastata asiakkaiden ja sidosryhmien kasvavaan vastuullisuusodotukseen. Kun autovero perustuu Suomessa CO2-päästöihin, sähköauto on verotuksellisesti selvästi edullisempi vaihtoehto kuin vastaava polttomoottorimalli – ja tämä näkyy suoraan yrityksen kalustohankinnan kokonaislaskelmassa.
Miksi sähköautokalusto kannattaa yritykselle
Sähköauton autovero on päästöjen ansiosta murto-osa bensiini- tai dieselauton verosta, mikä laskee suoraan hankintahintaa verrattuna vastaavan tehoiseen polttomoottoriautoon. Tähän päälle tulevat matalammat käyttökustannukset: sähkön hinta kilometriä kohden on tyypillisesti 3–6 senttiä, kun dieselillä vastaava luku on 8–12 senttiä ajotavasta ja kulutuksesta riippuen.
Yritykselle merkittävää on myös se, että sähköauton verovähennyksiä ja työsuhdeauton verotusarvon alennusta on kevennetty erikseen sähköajoneuvoille. Tämä tekee sähköautosta houkuttelevan vaihtoehdon sekä yrityksen omaan kalustoon että työsuhdeautoiluun. Aihetta on käsitelty tarkemmin artikkelissa sähköauton verovähennys ja sen edut yrittäjälle.
Käytännön esimerkki avaa asiaa parhaiten: 15 hengen asennusliikkeen kalustossa on tyypillisesti 4–6 pakettiautoa tai henkilöautoa, joilla ajetaan 25 000–35 000 kilometriä vuodessa per auto. Kun polttomoottoriauton kokonaiskustannus kilometriä kohden – vero, polttoaine, huolto, arvonalennus mukaan lukien – asettuu usein 0,35–0,45 euroon, vastaava sähköauto jää monessa tapauksessa 0,25–0,32 euroon. Kuuden auton kalustossa tämä tarkoittaa vuositasolla tuhansien eurojen säästöä, kun ajokilometrit ovat riittävän suuret.
Hankintatapa: käteinen, leasing vai osamaksu
Yritysautokalustossa käyttöleasing on yleisin ratkaisu, koska se poistaa jäännösarvoriskin ja pitää kuukausikustannuksen ennakoitavana. Leasing-yhtiö vastaa auton jäännösarvosta sopimuskauden päätyttyä, ja huolto voidaan usein sisällyttää samaan kuukausimaksuun.
Osamaksusopimus tai autolaina sopii paremmin yritykselle, joka haluaa auton taseeseensa ja hyödyntää poistot itse. Tällöin sähköauton korkeampi jälleenmyyntiarvo – joka johtuu osin autoveron rakenteesta myös käytettyjen autojen kaupassa – voi kääntyä yritykselle eduksi, kun kalustoa uusitaan 3–5 vuoden välein.
Leasing-sopimuksen päättyessä yrityksellä on yleensä kolme vaihtoehtoa: auto palautetaan, sopimusta jatketaan uudella autolla tai auto lunastetaan jäännösarvolla. Tätä päätöstilannetta ja siihen liittyviä sudenkuoppia käydään läpi artikkelissa leasing-sopimuksen päättyminen ja vaihtoehdot.
Latausinfran suunnittelu ennen hankintaa
Kokenut kalustopäällikkö katsoo ensin latausinfran, ennen kuin allekirjoittaa yhtään sopimusta. Jos yrityksellä ei ole omaa pihaa tai latauspisteitä toimipisteessä, koko sähköautoilun taloudellinen etu voi valua julkisen pikalatauksen korkeampiin hintoihin – pikalataus maksaa usein 0,50–0,70 €/kWh, kun kotilataus tai työpaikkalataus asettuu 0,10–0,20 €/kWh tasolle.
Helsingin seudulla ja muissa suurissa kaupungeissa latauspisteiden määrä on kasvanut nopeasti, mutta haja-asutusalueilla ja pienemmillä paikkakunnilla tilanne on yhä rajallisempi. Yritys, jonka työntekijät liikkuvat esimerkiksi Pohjois-Suomessa pitkiä matkoja, joutuu suunnittelemaan reitit ja latauspysähdykset tarkemmin kuin pääkaupunkiseudulla toimiva yritys.
Talvi tuo oman lisänsä laskelmaan. Pakkasella akun toimintamatka lyhenee tyypillisesti 15–30 prosenttia, ja kylmäkäynnistys sekä sisätilan lämmitys kuluttavat akkua enemmän kuin kesällä. Tämä ei tarkoita, ettei sähköauto sovi suomalaiseen talveen – se tarkoittaa, että kalustosuunnittelussa kannattaa laskea toimintasäde talven pahimman pakkasjakson mukaan, ei kesän parhaan tuloksen mukaan.
Yleisimmät virheet sähköautokaluston hankinnassa
Ensimmäinen tyypillinen virhe on ylimitoitettu akkukoko suhteessa todelliseen ajotarpeeseen. Jos työntekijä ajaa pääosin kaupunkiliikennettä 60–100 kilometriä päivässä, suuri ja kallis akusto on turha kuluerä – pienempi akku riittäisi ja auto olisi halvempi sekä hankintahinnaltaan että verotusarvoltaan.
Toinen virhe on latausinfran unohtaminen budjetista. Latauspisteen asennus toimipisteelle maksaa tyypillisesti 1 500–4 000 euroa pistettä kohden riippuen sähköliittymän kapasiteetista ja pisteiden määrästä. Tämä kustannus jää usein pois alkuperäisestä laskelmasta, jolloin koko hankkeen kannattavuus näyttää paperilla paremmalta kuin se todellisuudessa on.
Kolmas sudenkuoppa on akkutakuun ehtojen lukematta jättäminen. Akkutakuu kattaa yleensä 8 vuotta tai 160 000 kilometriä, mutta takuu voi edellyttää tiettyä lataustapaa tai kieltää jatkuvan pikalatauksen käytön – yrityskäytössä, jossa autoa ladataan usein nopeasti työpäivän aikana, tämä kannattaa tarkistaa etukäteen jälleenmyyjältä.
Yleinen väärinkäsitys on myös se, että sähköauto sopisi vain kevyeen kaupunkiajoon. Nykyiset keskikokoiset ja isommat SUV-mallit selviävät hyvin myös pidemmistä työmatkoista, kunhan reitille mahtuu lataustauko. Toimintasäde 300–450 kilometriä on monella uudella mallilla arkipäivää, eikä se enää rajaa käyttöä samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten.
Vaikutus liiketoimintaan ja imagoon
Sähköautokalusto ei ole pelkkä kustannuskysymys. Se vaikuttaa myös siihen, miten yritys näyttäytyy asiakkaille ja miten se pärjää kilpailutuksissa, joissa vastuullisuuskriteerit painavat yhä enemmän. Julkisen sektorin hankinnoissa ja monissa yritysten omissa toimittajakriteereissä päästötön kalusto on jo nyt lisäarvo, ei pelkkä kuriositeetti.
Kalustopäätökset kannattaa kuitenkin aina peilata omaan liiketoimintaan – pakettiautokalustolle raskaan tavaran kuljetukseen sähköistys sopii eri tavalla kuin kevyeen henkilöautoiluun. Laajempi katsaus siihen, miten kalustovalinnat vaikuttavat yrityksen arkeen ja kustannusrakenteeseen, löytyy artikkelista yritysauton kalustamisen vaikutus liiketoimintaan.
Usein kysyttyä yrityksen sähköautokalustosta
Kannattaako pieni yritys siirtyä kokonaan sähköautokalustoon kerralla?
Ei yleensä. Kalusto kannattaa uusia vaiheittain, esimerkiksi leasing-sopimusten päättyessä, jolloin latausinfraa ja käyttökokemuksia ehtii kertyä ennen seuraavaa hankintaerää.
Onko sähköauton huolto edullisempaa kuin polttomoottoriauton?
Kyllä pääosin, koska liikkuvia osia on vähemmän eikä öljynvaihtoja tarvita. Rengaskustannukset ja jarrujen kuluminen ovat kuitenkin samalla tasolla, ja raskas kalusto vaatii erikoiskoulutettua huoltohenkilöstöä, mikä voi rajata korjaamovalikoimaa paikkakunnasta riippuen.
Voiko sähköautokalustoon liittyviä kustannuksia vähentää verotuksessa samalla tavalla kuin polttomoottorikalustossa?
Pääpiirteissään kyllä, mutta sähköautoille on lisäksi omia kevennyksiä esimerkiksi työsuhdeauton verotusarvossa ja latausedun verotuksessa – näitä yksityiskohtia kannattaa tarkistaa aina ajantasaisesta verohallinnon ohjeistuksesta ennen hankintapäätöstä.
Yhteenveto
Yrityksen sähköautokalusto voi tuoda selkeää kustannushyötyä, kunhan hankinta suunnitellaan ajokilometrien, latausinfran ja rahoitustavan mukaan – ei pelkän autoveron alhaisuuden perusteella. Suurin hyöty syntyy silloin, kun kalusto vastaa todellista käyttötarvetta ja latauspisteet ovat kunnossa jo ennen ensimmäisen auton toimitusta.