Monimerkkiliikkeestä käytettyä autoa etsivä huomaa pian, että samalla pihalla seisoo sekä Suomessa uutena myytyjä autoja että tuontiautoja Saksasta, Ruotsista tai Belgiasta. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten monimerkkiliikkeen tuontiautot eroavat kotimaisista, mitä auton alkuperä kertoo sen kunnosta ja miten ostaja tarkistaa historian ennen kaupantekoa. Kun tiedät, mitä kysyä, voit arvioida tarjouksen tarkemmin ja jättää pahimmat sudenkuopat väliin.
Mistä monimerkkiliikkeen autot tulevat
Valtuutettu merkkiliike saa käytetyt autonsa pääosin vaihtoautoina omilta asiakkailtaan. Monimerkkiliikkeen hankintakanavia on enemmän. Autoja tulee vaihdossa, leasing-yhtiöiden palautuksista, huutokaupoista ja suoraan ulkomailta. Miten monimerkkiliikkeiden vaihtoauto-otto toimii, vaikuttaa siihen, miten suuri osa varastosta on kotimaista alkuperää.
Tuonti kannattaa liikkeelle silloin, kun Suomesta ei löydy tarpeeksi kysyttyjä malleja. Tyypillisiä esimerkkejä ovat 3-6 vuotta vanhat premium-autot, kuten BMW 3-sarja, Audi A6 ja Mercedes-Benz E-sarja, sekä lataushybridit ja sähköautot. Suomen henkilöautokannan keski-ikä on yli 12 vuotta, joten nuorista ja hyvin varustelluista käytetyistä autoista on täällä jatkuvasti pulaa.
Tuontiauton verotus ja rekisteröinti Suomessa
Jokaisesta ulkomailta tuodusta autosta maksetaan autovero, kun se otetaan Suomessa käyttöön ensimmäistä kertaa. Autoveroa hoitaa vuoden 2017 alusta lähtien Verohallinto. Sitä ennen asia kuului Tullille, ja moni vanha ohje viittaa vielä Tulliin. Käytetyn tuontiauton vero lasketaan sen yleisestä vähittäismyyntiarvosta eli siitä hinnasta, jolla vastaava auto myytäisiin Suomessa. Veroprosentti määräytyy auton CO2-päästöjen mukaan.
Tämä vaikuttaa suoraan siihen, mitä autoja tuodaan. Täyssähköauton autovero on ollut 0 % lokakuusta 2021 lähtien. Lataushybridin, kuten Volvo XC60 T8:n tai BMW 330e:n, autovero jää virallisten päästölukemien ansiosta pieneksi. Isomoottorisen dieselin tai bensiinikäyttöisen SUV:n vero voi olla tuhansia euroja. Siksi suuripäästöisiä autoja tuodaan harvemmin kuin vähäpäästöisiä.
Ennen rekisteröintiä tuontiauto viedään rekisteröintikatsastukseen. Siinä katsastusasema tarkistaa, että auto vastaa papereitaan ja täyttää Traficomin vaatimukset. Katsastuksen hinta riippuu asemasta, ja se on tyypillisesti noin 150-300 €. Liikkeestä ostaessasi verot ja katsastus on yleensä jo hoidettu ja sisältyvät kauppahintaan. Pyydä kuitenkin näkyviin verotuspäätös ja tieto ensirekisteröinnistä Suomessa.
Mitä auton alkuperä kertoo kunnosta
Ammattilainen katsoo ensin, missä maassa auto on ajanut ja minkälaisissa oloissa. Etelä-Saksassa tai Italiassa ajettu auto on usein säästynyt suolatuilta talviteiltä, joten sen pohja ja jarruputket voivat olla paremmassa kunnossa kuin samanikäisen Suomi-auton. Ruotsissa ajetun auton olosuhteet ovat lähellä suomalaisia, ja korroosion riski on samaa luokkaa.
Saksasta tuodun auton kilometrit ovat usein suuria, koska moottoriteillä ajetaan paljon ja kovaa. Esimerkiksi 140 000 kilometriä kolmessa vuodessa ei ole Saksan työsuhdeautolle mitenkään poikkeuksellinen lukema. Pitkä moottoritieajo kuluttaa autoa vähemmän kuin sama matka kaupunkiajona. Mittarilukeman vaikutus jälleenmyyntiarvoon on silti sama.
Varustelussa on yksi asia, jonka moni huomaa liian myöhään. Keski-Euroopan markkinoille tehdyistä autoista puuttuu usein lohkolämmitin, sisätilan lämmitin ja joskus jopa ajovalojen pesulaitteet. Pohjois-Suomessa lämmittimen jälkiasennus voi maksaa 500-1 500 € sen mukaan, onko kyseessä sähköinen lohkolämmitin vai polttoainetoiminen Eberspächer- tai Webasto-lämmitin.
Historian tarkistus vaihe vaiheelta
Kun alkuperä tiedetään, seuraava vaihe on varmistaa, että historia on aukoton. Suomi-auton huoltomerkintöjen tarkistamista käsitellään omassa artikkelissaan käytetyn auton huoltohistoriasta. Tuontiauton kohdalla käy läpi nämä kohdat:
- Pyydä ulkomainen rekisteriote ja vertaa sen valmistenumeroa (VIN) auton omaan numeroon.
- Tilaa VIN-pohjainen taustaraportti esimerkiksi carVerticalista. Raportista näkyvät mittarilukemat, vahinkomerkinnät ja aiemmat maat.
- Ruotsista tuodun auton mittarilukemat löytyvät katsastusmerkinnöistä, ja Saksasta tuodulla autolla on usein TÜV-raportit.
- Kysy merkkikorjaamolta, onko auton valmistenumerolle avoimia takaisinkutsuja.
- Tarkista, että auton digitaalinen huoltohistoria näkyy valmistajan järjestelmässä.
Jos raportin mittarilukemissa on hyppy taaksepäin tai vuosien mittainen aukko, kysy siitä myyjältä suoraan. Rehellinen liike kertoo, mitä se tietää, ja kirjaa tiedon kauppakirjaan.
Myytti: tuontiauto on aina riskisempi kuin Suomi-auto
Moni ostaja pitää Suomessa uutena myytyä autoa automaattisesti turvallisempana valintana. Pitää paikkansa, että kotimaisen auton historia on helpompi selvittää Traficomin rekisteristä. Suomi-autokaan ei silti takaa hyvää kuntoa. Kymmenen talvea suolaisilla teillä ja lyhyitä kaupunkimatkoja ajanut auto voi olla alustaltaan selvästi huonompi kuin hyvin pidetty saksalainen leasing-auto.
Kuluttajan oikeudet eivät myöskään riipu auton alkuperästä. Kun ostat auton suomalaiselta autoliikkeeltä, liike vastaa kuluttajansuojalain mukaan virheistä samalla tavalla kuin Suomi-auton kohdalla. Valmistajan takuu on EU:n sisällä yleensä voimassa maasta riippumatta. Yksittäisten merkkien ehdot kannattaa silti tarkistaa merkkiliikkeestä.
Tuontiauto on riskialttiimpi oikeastaan vain silloin, kun sen historiasta ei ole saatavilla tietoa. Yhdysvalloista tai EU:n ulkopuolelta tuodut autot ovat oma lukunsa. Niiden vahinkohistoria voi olla vaikeasti selvitettävissä, ja niihin voi joutua tekemään muutoksia, ennen kuin ne hyväksytään Suomessa.
Yleisimmät virheet tuontiautoa ostettaessa
Ensimmäinen virhe on ostaa pelkän hinnan perusteella. Jos tuontiauto on 3 000 € halvempi kuin vastaava Suomi-auto, mutta siitä puuttuu lämmitin, talvirenkaat ja vetokoukku, ero kuroutuu umpeen nopeasti. Talvirenkaat ovat Suomessa pakolliset marraskuun alusta maaliskuun loppuun talviolosuhteissa, ja kunnollinen sarja maksaa 600-1 200 €.
Toinen virhe on se, että vahinkohistoriaa ei tarkisteta. Ulkomailla korjattu kolarivaurio ei näy suomalaisessa rekisterissä mitenkään. Maalikerroksen paksuusmittaus ja taustaraportti paljastavat suurimman osan korjauksista.
Kolmas virhe on ohittaa ohjelmistot ja kieliasetukset. Navigaattori, sovellusyhteydet ja jopa sähköauton lataussuunnittelu voivat vaatia maa-asetusten muuttamista, eikä kaikkia toimintoja saa auki ilman merkkiliikkeen apua.
Muista myös, että autoliike keskittyy autojen myyntiin. Jälkiasennukset ja huollot tekee autokorjaamo, käytettyjä varaosia saa autopurkamoista ja korin maalaukset hoitaa automaalaamo.
UKK
Pitääkö tuontiauton autovero maksaa itse, jos ostan auton liikkeestä?
Yleensä ei. Autoliike tuo auton maahan, maksaa autoveron ja rekisteröi auton ennen myyntiä, ja vero sisältyy kauppahintaan. Pyydä silti verotuspäätös nähtäväksi.
Onko tuontiautolla huonompi jälleenmyyntiarvo?
Ero on pieni, jos historia on dokumentoitu ja varustelu vastaa Suomen oloja. Arvoa laskevat lähinnä puuttuvat talvivarusteet ja aukot huoltohistoriassa, eivät tuontiauton tausta sinänsä.
Mistä tiedän, onko auto tuotu ulkomailta?
Auton rekisteröintitodistuksesta ja Traficomin tiedoista näkyy, milloin auto on ensirekisteröity Suomessa ja milloin muualla. Jos päivämäärät eroavat toisistaan, auto on tuontiauto.
Alkuperä on yksi tieto muiden joukossa
Hyvin dokumentoitu tuontiauto voi olla parempi ostos kuin kotimainen auto, jonka historia on epäselvä. Ratkaisevia ovat kunto, aukoton historia ja Suomen talveen sopiva varustelu, eivät lähtömaa. Kun vertailet monimerkkiautoliikkeen palveluja, kysy jokaisesta autosta samat asiat: mistä maasta auto on tuotu, mitä raportteja siitä on ja mitä kauppahintaan sisältyy. Liike, joka vastaa näihin kysymyksiin suoraan, on yleensä myös luotettava kaupan jälkeen.