Käytetyn auton takuu liikkeestä ostettuna vaihtelee huomattavasti sen mukaan, minkä ikäisen ja hintaisen auton ostaa – ja mistä. Moni ostaja luulee, että kaikki autoliikkeet antavat samanlaisen takuun, vaikka todellisuudessa liikkeiden käytännöt eroavat merkittävästi toisistaan.
Mitä käytetyn auton takuu liikkeestä ostettuna käytännössä tarkoittaa
Kun auto ostetaan autoliikkeestä yksityishenkilön sijaan, ostajalla on aina kaksi suojan tasoa. Ensimmäinen on kuluttajansuojalain mukainen virhevastuu, joka koskee kaikkia elinkeinonharjoittajia riippumatta siitä, mainitaanko sitä kauppakirjassa erikseen. Toinen on liikkeen vapaaehtoisesti myöntämä lisätakuu, joka voi olla kestoltaan 3–24 kuukautta ja kattavuudeltaan suppea tai laaja.
Tyypillinen esimerkki havainnollistaa erot hyvin. Perhe ostaa Tampereella monimerkkiliikkeestä seitsemänvuotiaan Volkswagen Passatin 14 900 eurolla. Liike lupaa kolmen kuukauden takuun, joka kattaa moottorin ja vaihteiston vakavat viat, mutta ei esimerkiksi sähköjärjestelmää tai ilmastointia. Kaksi viikkoa kaupanteon jälkeen auton turboahtimessa ilmenee vika. Tässä tilanteessa liikkeen antama takuu ratkaisee korvauksen nopeasti – ilman sitä perhe joutuisi vetoamaan pelkkään lakisääteiseen virhevastuuseen, jossa näyttötaakka siitä, oliko vika olemassa jo kaupantekohetkellä, on ostajan kannalta hankalampi kuuden kuukauden jälkeen.
Lakisääteinen virhevastuu ja liikkeen lisätakuu eroavat toisistaan
Kuluttajansuojalaki asettaa autoliikkeelle vastuun, joka ei riipu erillisestä takuupaperista. Jos auto osoittautuu virheelliseksi tavalla, joka ei vastannut kaupanteon yhteydessä annettuja tietoja tai auton ikään ja hintaan nähden kohtuullista odotusta, myyjä vastaa virheestä. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana virheen oletetaan olleen olemassa kaupantekohetkellä, jollei myyjä toisin osoita – tämän jälkeen todistustaakka siirtyy ostajalle, mikä käytännössä heikentää asemaa merkittävästi.
Liikkeen antama lisätakuu on tätä lakisääteistä suojaa täydentävä sopimus. Se voi olla laajempi, mutta se voi myös sisältää rajauksia, jotka kaventavat suojaa käytännössä: omavastuuosuudet, kilometrirajat, vaatimus huoltohistorian täydellisyydestä tai poissulkevat komponentit kuten sähkömoottorit hybridimalleissa. Sähköautoissa ja lataushybrideissä (PHEV) akkujärjestelmän takuu on erityisen tärkeä tarkistaa erikseen – valmistajan akkutakuu voi olla voimassa 8 vuotta tai 160 000 kilometriä, mutta liikkeen omassa lisätakuussa akku on usein rajattu kokonaan pois.
Yleisimmät virheet takuuasioissa
Kokenut autokauppias tunnistaa nopeasti ostajat, jotka eivät ole lukeneet takuuehtoja etukäteen. Kolme virhettä toistuu jatkuvasti:
Ensimmäinen virhe on olettaa, että ”takuu” tarkoittaa aina samaa asiaa. Kun liike mainostaa ”12 kuukauden takuulla”, kannattaa kysyä konkreettisesti, mitä osia takuu kattaa – moottori, vaihteisto, sähköjärjestelmä, ilmastointi vai kaikki yhdessä.
Toinen virhe on jättää huoltohistoria tarkistamatta ennen kauppaa. Monissa takuuehdoissa vaaditaan, että auton huollot on tehty valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti valtuutetussa huollossa – jos näin ei ole, takuu voi raueta kokonaan vikatapauksessa.
Kolmas virhe on luottaa suulliseen lupaukseen. Jos myyjä lupaa jotain puhelimessa tai myymälässä, se pitää saada kirjallisena kauppakirjaan tai erilliseen takuutodistukseen. Suulliset lupaukset ovat käytännössä arvottomia riitatilanteessa.
Yleinen myytti: käytetyllä autolla ei ole minkäänlaista takuuta
Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on, että käytetyllä autolla ei ylipäätään ole takuuta, tai että takuu koskee vain uusia autoja valtuutetussa merkkiliikkeessä. Tämä on virheellistä. Kuluttajansuojalain virhevastuu koskee jokaista elinkeinonharjoittajalta – niin monimerkkiliikkeeltä, itsenäiseltä jälleenmyyjältä kuin vaihtoauto-myymälästä – ostettua autoa, ikään ja hintaan katsomatta. Ainoastaan yksityishenkilöiden välisessä kaupassa tätä suojaa ei ole samassa laajuudessa, minkä takia moni valitsee tietoisesti liikkeen yksityiskaupan sijaan.
Toinen yleinen sekaannus koskee autoveroa: käytetyn auton kauppahintaan ei lisätä uutta autoveroa, vaan auto on verotettu jo aiemmin sen Suomeen tuonnin yhteydessä. Tällä ei ole suoraa yhteyttä takuuseen, mutta se selittää osaltaan, miksi käytetyn auton hinta ja takuun laajuus voivat vaihdella niin paljon eri-ikäisten autojen välillä.
Miten takuuehdot kannattaa tarkistaa ennen kaupan tekoa
Ammattilainen aloittaa aina pyytämällä kirjallisen takuutodistuksen nähtäväksi ennen kuin allekirjoittaa mitään. Käytännössä kannattaa käydä läpi ainakin seuraavat asiat: takuun kesto kuukausina ja kilometreissä, katetut ja poissuljetut osat, omavastuun suuruus, vaatimus huoltohistoriasta ja se, tehdäänkö korjaukset liikkeen omassa korjaamossa vai vapaasti valitussa autokorjaamossa.
Kannattaa myös pyytää auton taustaraportti, joka kertoo esimerkiksi aiemmista omistajista, ajokilometreistä ja mahdollisista vahingoista – tämä ei korvaa takuuta, mutta auttaa arvioimaan, kuinka todennäköisiä vikoja auton ikä ja historia ennakoivat. Katsastushistoria Traficomin rekisteristä paljastaa, onko autossa toistuvasti huomautettu samasta viasta. Lisätietoa käytetyn auton ostoprosessista ja siihen liittyvistä käytännön vaiheista löytyy artikkelista käytetyn auton ostokäytäntö liikkeestä Suomessa.
Vaihtoautoa liikkeeseen tuodessa kannattaa muistaa, että myös vastaanotettavan auton kunnon arviointi vaikuttaa lopulliseen kauppahintaan ja sitä kautta koko rahoitusratkaisuun – tästä tarkemmin artikkelissa vaihtoauton arviointi liikkeen vastaanottaessa. Jos liikkeen valinta on vielä kesken, kannattaa lukea vinkit luotettavan myyjän tunnistamiseen artikkelista autoliikkeen valinta – näin löydät luotettavan myyjän.
On myös hyvä muistaa, että itse takuukorjaukset tehdään autokorjaamoissa, ei autoliikkeessä – liike vastaa takuusta sopimusosapuolena, mutta varsinainen mekaaninen työ ohjataan yleensä sopimuskorjaamoon. Riitatilanteissa Autoalan Kuluttajaliitto AKL ja Kuluttajariitalautakunta ovat tahoja, joihin voi olla yhteydessä, jos liike ei suostu noudattamaan lakisääteistä virhevastuutaan.
UKK
Kattaako käytetyn auton takuu myös renkaat ja akun?
Yleensä ei. Kuluvat osat kuten renkaat, jarrupalat ja tavallinen 12 voltin käynnistysakku rajataan tyypillisesti takuun ulkopuolelle, koska niiden kuluminen on normaalia käyttöä, ei valmistus- tai laatuvirhe. Sähköauton ja hybridin varsinainen ajoakku on eri asia ja sen takuu kannattaa tarkistaa erikseen kirjallisesta takuutodistuksesta.
Mitä tehdä, jos autoliike ei suostu korjaamaan takuunalaista vikaa?
Ensin kannattaa vaatia asia kirjallisena, esimerkiksi sähköpostilla, jotta reklamaatiosta jää dokumentti. Jos liike kieltäytyy edelleen, asian voi viedä kuluttajaneuvontaan ja tarvittaessa Kuluttajariitalautakuntaan, joka antaa asiassa suosituksen.
Onko lakisääteinen virhevastuu voimassa myös edullisissa, alle 10 000 euron käytetyissä autoissa?
Kyllä. Virhevastuu ei riipu kauppahinnasta, mutta se, mitä pidetään ”virheenä”, suhteutetaan aina auton ikään, hintaan ja ajettuihin kilometreihin. Vanhalta ja edulliselta autolta ei voi odottaa samaa kuntoa kuin uudehkolta demoautolta.
Yhteenveto
Käytetyn auton takuu liikkeestä ostettuna koostuu aina kahdesta kerroksesta: pakollisesta kuluttajansuojan virhevastuusta ja liikkeen omasta, vapaaehtoisesta lisätakuusta. Näiden sisältö kannattaa selvittää kirjallisesti ennen kauppaa, ei sen jälkeen. Kun takuuehdot, huoltohistoria ja katsastustiedot on käyty läpi etukäteen, käytetyn auton ostosta jää huomattavasti vähemmän epävarmuutta – riippumatta siitä, ostetaanko perheauto, SUV vai edullinen ensiauto.